Unelmia Afrikasta - Maria Botswanassa

Viimein paasen taala Francistownissa kirjottahmaan! :) Saavuthiin tanne maaranpaahamme (vitsi tama ilman pistheita kirjottaminen tuntuu aina vaan niin holmolta, mutta en jaksa nyt ettia sita etta mista ne saikhaan :D) keskiviikkona noin viien maissa. Vajaan kuuen tunnin bussimatka Gaboronesta Francistowhniin meni aika kivasti ja yllattavan kivuttomasti - vessassaki paasin lopulta kerran kayhmaan :P Minusta oli mahtavaa menna bussila niin pitka matka nain heti alkhuun, ku siina naki niin paljon tata maata. Marja Alastalo, harkkaohjaajamme tuli meita vasthaan Francistownin bussiasemalle, kaytti meita kotohnaan ja sitte vei kaupan kautta mean omhaan Botswanan-kothiin. Mean asumus on muutaman kilometrin paassa Francistownin keskustasta semmosella aidatulla aluheella, jossa asuu paljon muitaki ihmisia. Mean kothiin kuuluu makuuhuone, olohuone+keittio, kylppari ja pieni vaatehuone. Mie nukun olohuohneessa ja Erika makuuhuohneessa. Asuthaan siis hyvinki mukavasti. Torakoitakhaan ei ole viela nakyny ku yhtheensa alle kymmenen, eika ne ole ollu kovin isoja onneks :D

Olhaan saatu naitten muutamien Francistown-paivien aikana tutustua aivan uskomattoman ihahniin ihmishiin. Tuo mean ohjaaja-Marja on aivan ihana nainen, tykkaan siita tosi paljon :) Ja sitte nama kaikki seurakuntalaiset ja tyontekijat taala, voi etta senthaan! Torstaiaamuna menthiin heti ensimmaisena taman seurakunnan pastorin Mayflyn ja hanen vaimonsa kotia, jossa oli pihalla semmonen pieni rakennus, jossa Mayfly piti setswanankielisen Raamattu-tunnin. Meat otethiin niin ilosesti vasthaan ja se Raamattu-opetus oli kylla mahtavaa (Mayfly siis tiivisti sen meile englanniks)! Eilen illala oli rukoushetki kirkolla, jossa ensin laulethiin ja ylistethiin, sitte piethiin raamis ja sitte rukoilthiin ja viela laulethiin. Aaa, tuntuu vaan niin hyvalta :) Taala saa kokea kylla aivan ihmeellisen ihanaa kristittyjen valista yhteytta. Ootan innola huomista, ku aamula ensiks on setswanankielinen ja sitte englanninkielinen jumalanpalvelus!

Tassa kirkolla toimii siis tammonen Tsholofelong-keskus, jossa on viikolla paivittain 75 lasta paivakoissa. Monet on tosi surkeista lahtokohista. Taala kirkolla on workshop-paivia lapsille ja nuorille, nama jarjestaa leireja, kasteopetusta, rippikoulua, on kuoroa, noita raamiksia mista kerroin ja voi ku laheskhaan kaikesta en varhmaan viela ees tia :) Tanhaan taala on menossa tuommonen Empowering the youth -workshop-paiva, ja olhaan Erikan kans kayty vahan kuuntelemassa noita tunteja. Lisaks kaythiin kuuntelemassa puolisen tuntia rippikoulutuntia. Nama vain sekottaa puheessa koko ajan aika ilosesti englantia ja setswanaa, etta karryilla pysyminen on valilla vahan hankalaa :D

Eilen olthiin aamupaivasta semmonen reilu pari tuntia tuola paivakoin puolella. Tosiaan niita lapsia on siela yhtheensa 75 ja ne on jaettu kolhmeen eri luokhaan. Niita opetethaan siela paljon, nama on siis semmosia kouhluunvalmistavia luokkia. Eilen saathiin kuulla niitten joulukuvaelmaharjotukset :) Oli ihan kasittamatonta kuulla miten paljon aanta niista lahti ku ne laulo!! :D Ja muutenki kylla, nuo on kylla niin elavaisia ja vilkhaita ja ihania lapsia! Ja olihan se jannaa huomata, miten ihmeissaan ne oli meista valkosista. Ensiks yks poika tuli hirmu natisti silittelehmaa minun hiuksia, mutta hetken paasta niita lapsia oli varhmaan kuus lahestulkhoon repimassa minun hiuksia :D Pitihan sita sitte niita vahan rauhotella. On ihmeellista, miten avoimia, rohkeita ja reiphaita nama lapset on, tulee hirmu nopeasti tekehmaan tuttavuutta eika hirveasti ujostele, paitsi tietty jotku :) Mutta nain paapiirteishaan.

Nyt voitas tasta lahtea kohta, olhaan taala kirkola nyt. Menhaan ehka vahan pyorihmaan viela kaupungille. Kiva, etta paasin nyt senthaan vahan paivittahmaan kuulumisia. Kuvia en kylla saa vielakhaan... Harmillista! Pitaa koittaa joku toinen kerta.

Kiitos rukouksista ja tuesta rakhaat siela kaukana!