Unelmia Afrikasta - Maria Botswanassa

Viimenen viikko pyörähti käynthiin tänhään! Huh :o Onhan se uskomatonta. Ja vaan niin ihanaa.

Ohjaaja-Marja muisti Suomen itsenäisyyspäivää niin, että hankki kirkon alttarille valkoset kukat, jotka oli solmittu siniselä nauhala. Ne näytti hurjan kauhniilta ja sai niistä ees vähän semmosta itsenäisyyspäiväfiilistä :)

Olen tämän vikan viikon meän kämpässä nyt yksin. Erika lähti eilen aamuaikasella bussila kohti Gaboronea, eli Botswanan pääkaupunkia. Erika viettää sielä viikon Botswana Music Campilla. Mirjam lähti tänhään aamula takas Mauhniin. Perjantaina Mirjam lentää Gaborohneen, mie matkaan sinne bussila. Kivaa kyllä saaha olla välissä ihan yksin! Ensimmäistä yötä yksin tuola kämpässä vähän jännitän, on sielä sen verran jänniä öitä vietetty :D Yhestä voisin kertoakki.

Yks perjantai-ilta täälä oli ollu ihan hurrrja myrsky, sato, tuuli, salamoi ja ukkosti ihan käsittämättömän paljon. Se oli just se myrsky, joka vei ihmisten taloista katot. Meiltä meni sähköt aika pian sen myrskyn alkamisen jälkheen, eikä ne tullu koko iltana eikä yönä takas. Laitethiin illala aikasten, varhmaan joskus puoli kymmenen aikhaan nukkuhmaan, ku ei nyt vaan oikein huvittanu istuskella pimeässä. Joskus puoli yhen aikhaan heräsin kuumuutheen ja kuulin, kuinka joku muovipussi minun sängyn vieressä vähän rapisi. Kännykän valola nostin niitä muovipusseja hieman peloissani, mutta ei sielä mithään ollu. Ajattelin, että ehkä oven alta tuli sen verran vetoa, että se liikutti niitä. No, hetken päästä se rapina jatku, ja niin selkeästi, että jou'uin toteahmaan itekseni, että täälä on joku eläin. Asiaa ei helpottanu se, että kaks iltaa sitte olthiin löyetty meän kämpästä jonku eläimen kakkaa, ja ku tiedustelthiin asiasta portinvartijamieheltä, se sano, että pienet eläimet, kuten hiiret, sammakot ja rotat käy päivisin sisätiloissa viilentymässä. Nähthiin sillä hetkelä ison, pulskan ja kamalan rotan juoksevan ihan läheltä meitä :D Ja se meän nurkista löytyny kakka oli kyllä sen kokonen, ettei mikhään hiiri sitä ole aikhaan saanu. Joooo. No, siinä sitte ihan kauhusta kankeana poimin jotain vaatheita päälleni ja menin herättähmään Erikan, joka luuli, että meile olhaan murtautumassa :DD No ei oltu, Maria ei vaan uskalla nukkua ku kämpässä on joku elukka. Menthiin kysyhmään ulkoa portinvartijalta, että voiskhaan se milhään tulla hakehmaan sen eläimen pois. No, se vähän hymähellen sitte tuli meän kämphään ja kännykkänsä valola meni sinne nurkhaan, missä näytin rapisheen. Erika seiso tuolila ja mie sängylläni ja Erika sanoki, että "I have seen women do this in the movies and now I am doing this myself!" :D Ja sitte jännityksen ollessa suurimmilhaan, mies nousee ja sanoo, että sielä on pieni sammakko. Meitä saatto vähän naurattaa :DDD Vartija vei sen sitte pois vähän huvittunheena, ihan syystä. Mutta ku se olis voinu olla vaikka mikä! Ja ku ei ollu sähköjä niin ei voitu ees kunnola nähä sitä :P

Eilen jumalanpalveluksessa, joka muuten oli taas vaan niin ihana ja lämmin, sanoin hyvästit seurakunnale. Siitä tuli kyllä aika haikea olo. Iltapäivälä lähethiin seurakuntaporukala käyhmään Tatisidingilla, joku 15 kilometriä Francistownista Gaborohneen päin, ku sielä yhestä perheestä on äiti kuollu perjantaina. Todennäkösesti hällä oli aids :( Täälä ku ihminen kuolee, sielä perheen kotona vietethään ilmeisesti ainaki hautajaishiin asti iltasin rukous- ja lauluhetkeä.

Nyt voisin jatkaa töitä, eli kummikirhjeitten kirjekuorien sulkemista :D Kirjotin Masasin päiväkoin ja Francistownin koululaisten kummikirhjeet, jotka siis menee Suohmeen kummeile. Se oli oikein mukava tehtävä kyllä :) Kummeja on vaan aika paljon, ja osotheitten kirjottaminen, kirjekuorien sulkeminen ja postimerkkien laittaminen on vähän puuduttavaa hommaa.

Ihanaa itsenäisyyspäivää! (: